torstai, 17. helmikuu 2005

Kasyapa

Kun Buddha Sakyamuni kohotti kukan ja räpäytti silmiään, Kasyapa hymyili. Buddha sanoi: "Minulla on totuuden silmän aarre, nirvanan verraton mieli. Uskon sen sinulle."

Kasyapa syntyi brahmana-perheeseen. Sanskritin 'kasyapa' merkitsee valonjuojaa. Hänen syntyessään kultainen valo täytti huoneen ja meni hänen suuhunsa. Siitä hän sai nimen Kasyapa, valonjuoja.

Hän oli kultahipiäinen ja hänessä oli kolmekymmentä suuruuden merkkiä. Kasyapa kohtasi Buddhan Monien Lasten Pyhäkössä. Buddha sanoi hänelle: "Tervetuloa almustaja." Kasyapa oli jo ajellut hiuksensa ja pukeutunut kodittoman ryysyihin. Sitten Buddha uskoi hänelle totuuden silmän aarteen. Kasyapa harjoitti hetkeksikään herpaantumatta. Kaikki, jotka näkivät hänen kehonsa kammottavan laihuuden ja asunsa kurjuuden, epäilivät häntä. Sen tähden Buddha, aina aikoessaan opettaa, jakoi istuimensa Kasyapan kanssa. Näin Kasyapa oli veljeskunnan vanhin. Hän ei ollut vain Buddha Sakyamunin veljestön vanhin, vaan myös menneisyyden buddhien kaikkien veljeskuntien kiistaton johtaja. On tajuttava, että hän oli eräs menneisyyden buddhista, eikä häntä tule laskea samaan ryhmään Sakyamunin muiden oppilaiden kanssa.

Kahdeksankymmenen tuhannen olennon edessä, jotka olivat kokoontuneet yhteen Henkiselle vuorelle, Buddha kohotti kukan ja räpäytti silmiään. Kukaan ei käsittänyt hänen elettään. Kaikki olivat vaiti. Sitten Kasyapa hymyili. Buddha lausui: "Minulla on totuuden silmän aarre, nirvanan verraton mieli ja täydellisen valaistumisen muotoa vailla oleva opetus. Uskon ne Kasyapalle."

Tuo niin sanottu kukan kohottaminen on välittynyt puhtaana mestarilta mestarille. Ulkopuoliset eivät ole saaneet siitä tietoa. Se on tuntematon monille oppineille ja mietiskelyn mestareille. Ilmeisesti he eivät ole perillä todellisuudesta.

Tällaiset historiat eivät ole muistiinmerkintöjä Henkisen vuoren kokouksesta, vaan nämä sanat lausuttiin luottamuksenosoituksena jo Monien lasten pyhäköllä. Tiedot sen tapahtumisesta vasta Henkisellä vuorella ovat vääriä. Kun valaistumisopetus välitettiin vuorella oli kyse seremoniasta. Ellei Kasyapa olisi ollut valaistumismielen sinetinkantajamestari, ei hän olisi oivaltanut sillä hetkellä, kun kukkaa kohotettiin. Tarkoin perehtymällä on tajuttava Kasyapa Kasya-paksi, Buddha Sakyamuni Buddha Sakyamuniksi ja tapahtuma täydellisen syvällisen valaistumistien välittämiseksi. Panemalla hetkeksi syrjään 'kukan nostaminen' tulisi selvästi käsittää 'silmienräpyt-tely'. Sinä kohotat kulmakarvojasi ja räpyttelet silmiäsi tavallisten asioiden yhteydessä. Buddha räpytteli silmiään kohottaessaan kukkaa. Näillä asioilla ei ole mitään eroa. Oma puheesi ja hymysi ja Kasyapan hymy eivät lainkaan eroa toisistaan. Mutta ellet käsitä, kuka kohotti kukan ja räpäytti silmiään, silloin Intiassa on Buddha Sakya-muni ja Kasyapa. Omassa mielessäsi on silloin ihoa, lihaa, luuta ja luuydintä. Niin monia näköharhoja, niin paljon leijuvaa tomua. Et ole vapautunut harhoistasi lukemattomien kalpojen aikana ja olet vajoava niihin vastaisina kalpoina. Heti, kun opit tuntemaan sisäisen todellisuuden luonteen, havaitset, että Kasyapa kykenee ujuttamaan varpaansa kenkiisi. Etkö tajua, että kun Sakyamuni kohotti kulmakarvojaan ja räpäytti silmiään, Sakyamuni oitis kuoli pois, ja että kun Kasyapa hymyili, Kasyapa oitis valaistui! Eikö kyse siis ole omasta itsestä?

Totuuden silmän aarre on uskottu sinulle ja siksi et voi käyttää nimityksiä Sakyamuni tai Kasyapa. Ei koskaan ole ollut mitään toiselle annettua, eikä milloinkaan ole ollut mitään toiselta vastaanotettua, tätä nimitetään totuudeksi.

Sakyamuni halusi paljastaa Kasyapan ja kohotti kukan osoittaen muuttumattoman, ja Kasyapa hymyili osoittaakseen kuolemattoman. Näin opettaja ja oppilas näkevät toisensa ja elämä virtaa.

Täydellisesti valaistuneella tietoisuudella ei ole mitään tekemistä ajatusten kanssa. Kasyapa porautui oikealla tavalla käsitteellisen mielensä läpi ja meni Kukutapada vuoreen odottamaan tulevaa buddha Maitreyan syntymää. Niinpä Kasyapa ei ole siirtynyt lopulliseen nirvanaan.

Jos opiskelet tietä avoimesti ja perin juurin tutkit sen jokaista yksityiskohtaa, ei vain Kasyapa ole ollut siirtymättä nirvanaan, vaan myös Sakyamuni on ikuinen. Ennen syntymääsi tämä on osoitettu suoraan ja viestitty yksinkertaisesti. Sanoma ulottuu kaikkiin aikoihin ja joka taholle. Sinun ei tulisi katsella vuosituhansien taakse.

Jos puurrat tien parissa uutterasti tänään, pystyy Kasyapa ilmaan-tumaan tänäkin päivänä. Sakyamunin liha on yhä lämmin ja Kasyapan hymy uusiutuu. Jos kykenet saavuttamaan tämän olemassaolon, olet seuraava Kasyapa ja silti Kasyapa on perillisesi. Tämä ei ole tullut menneisyyden seitsemältä buddhalta luoksesi. Voit olla jopa seitsemän buddhan juuriguru! Aluttoman ja loputtoman totuuden silmän aarteen välittyminen on oleva yhä täällä.

Tällä tavoin Buddha Sakyamuni myös vastaanotti Kasyapan testamentin ja on nyt Tushita-taivaassa, buddhien tyyssijassa. Sinä niin ikään olet Henkisen vuoren kokouksessa muuttumattomana. Etkö ole kuullut sanontaa: "Alati oleskelen Henkisellä vuorella ja muilla tyyssijoilla. Maani on täällä varmassa turvassa suuren tulipalon raivotessa täynnään devoja ja ihmisiä." Ei tämä viittaa ainoastaan Henkisen vuoren kokoukseen, — miten mikään voisi olla sen ulkopuolella? Buddhan todellinen opetus on levinnyt täydellisenä. Silloin täällä on oltava Henkisen vuoren kokous ja tuon historiallisen Henkisen vuoren kokouksen on oltava tämä kokous.

Buddhat ovat ilmestyneet ja hävinneet ahkeruutesi tai sen puutteen mukaisesti. Tänäänkin, mikäli opiskelet tietä yhä opiske-lemisesta päästyäsi ja tunkeudut sen kaikkiin vaiheisiin, ilmestyy Buddha Sakyamuni oitis maailmaan.

Ainoastaan koska et ymmärrä itseäsi, kuoli Sakyamuni menneisyydessä. Koska olet buddhan lapsi, miten voisit surmata buddhan. Puurra tien parissa niin kohtaat rakastavan isäsi. Menneisyyden Buddha Sakyamuni on alati kanssasi mitä tahansa teetkin. Buddha keskustelee kanssasi ja vastaa tervehdykseesi hetkeksikään eroamatta sinusta. Ellet koskaan näe häntä, olet hakoteillä, eivätkä tuhannen buddhankaan kädet yllä sinuun.

Minulla on joitakin nöyriä säkeitä tämän periaatteen korostamiseksi:

Tiedä,

usvaisen laakson kaukaisimmassa sopukassa

toinenkin pyhä mänty kestää talven pakkasen.

torstai, 17. helmikuu 2005

Kerran Pu-hua kuljeskeli kadulla

Kerran Pu-hua kuljeskeli kadulla kysellen yksiosaista kaapua. Hän torjui kaikki tarjoukset kunnes Linji antoi hänelle ruumisarkun. Pu-hua kertoi kaupunkilaisille, että hän veisi arkun Itäportille ja eroaisi elämästä, mutta kun kolme päivää oli kulunut eikä mitään ollut tapahtunut, ihmiset eivät enää ottaneet häntä todesta, eikä kukaan enää kiinnittänyt mitään huomiota häneen.
Sitten hän meni Itäportille, asettui arkkuun makaamaan ja pyysi ohikulkijaa naulaamaan sen kiinni. Kun kaupunkilaiset kuulivat tästä, he tulivat ja avasivat arkun. Se oli tyhjä. Vain kulkusen ääni oli jäljellä, häipyen hitaasti tyhjyyteen:  kling... kling.......kling

torstai, 17. helmikuu 2005

Kirkkaudesta tulevan lyön kirkkaudella

Pu-hua oli Linjin aikalainen. Kun häneltä kysyttiin buddhalaisuuden merkityksestä, hän hyppäsi pöydälle. Kun häntä nimiteltiin aasiksi, mylvi hän kuin aasi. kun häntä moitittiin karkeasta käytöksestä hän sanoi:
-Mitä dharmalla on tekemistä karkeuden tai hienostuneisuuden kanssa?
Pu-hua kuljeskeli kaduilla ja kujilla soitellen pientä kelloa lauleskellen:

Kirkkaudesta tulevan lyön kirkkaudella
Pimeydestä tulevan lyön pimeydellä
Sen mikä tulee kaikista suunnista lyön tuulenpyörteellä
Tyhjältä taivaalta tulevan lyön kartulla

torstai, 17. helmikuu 2005

buddha

Äkillinen salaman leimahdus; mielen
ovet lensivät selälleen, ja katso,
     siinä istui vanhus, buddha,
         kaikessa kotoisuudessaan.

Chao-Pien

torstai, 17. helmikuu 2005

Tiikeri

Kun koiraa heittää kalikalla, se katsoo kalikkaa.
Kun taas tiikeriä heittää kalikalla, se katsoo heittäjää.